Eminent 2012 -konferenssissa pohdittiin koulujen tvt:n opetuskäytöä Euroopan mittakaavassa

Genovassa järjestettiin 14.-15.11.2012 vuotuinen Eminent (Experts meeting in education networking) -konferenssi, jossa Euroopan kouluverkoston (EUN) jäsenet tapasivat pohtiakseen yhteisiä oppimisen ja opettamisen haasteita ja kehittämiskohteita. Tapaamisessa oli eri jäsenmaiden opetusministeriöiden ja -hallitusten edustajia sekä heidän eri kansainvälisiin kehittämishankkeisiin osallistuvia toimihenkilöitä, jotka pääsivät verkostoitumaan ja vaihtamaan ideoita. Seminaarin näkökulma keskittyi erityisesti siihen, miten ”nykyajan” koulut ovat niin konservatiivisia ja kaukana ympäröivästä yhteiskunnasta, jolloin kouluista valmistuvat opiskelijat eivät opi tarvittavia 2000-luvun taitoja. Tästä syystä keskustelujen keskiössä olivat tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittäminen, sähköinen oppimateriaali sekä myös koulujen fyysisien ympäristön kehittäminen.

Eminent2012_picSeminaarin puheenvuoroissa saatiin nähdä ja kuulla mielenkiintoisia esimerkkejä EUN:n kansainvälisistä kehittämishankkeista (iTEC, CPDLab, FCL), joissa on pilottien kautta kehitetty uusia teknologiaa hyödyntäviä oppimisratkaisuja, kattavia opettajien täydennyskoulutuspaketteja sekä tulevaisuuden oppimistilojen ajatuksia. EUN toteutti myös viime vuosi sitten laajan tvt-kyselyn (ESSIE) opettajille, oppilaille ja rehtoreille, joiden tuloksista saatiin esimakua. Kyselyn tuloksissa ilmenee, että Euroopan eri maiden välillä on melko erilaisia lähestymistapoja tvt:n opetuskäytön kehittämiseen. Itse tutkimus julkaistaneen ennen vuoden vaihdetta, joten tarkempia tietoja täytyy vielä odottaa, mutta tärkeimmät esiin nousseet asiat olivat:

  • Koulujen opetusteknologian käyttöaste ei ole noussut lähellekään sitä, mihin haluttaisiin
  • Laitteita lisäämällä ei saa parempaa tvt:n opetuskäyttöä
  • Laitteiston tulee olla silti laadukasta, jotta sitä voidaan käyttää
  • BYOD tulee, halusimme tai emme, joten siihen täytyy vain osata suhtautua
    • Opiskelijoiden kiinnostus teknologian käyttämiseen on tärkeä edellytys.
    • Niin opettajalle kuin oppilaille olisi hyödyllisempää, että he saisivat käyttää omaa laitettaan, koska se kannustaa parempaan yhteistyöhön.
  • Opettajien asenteet ja itsevarmuus vaikuttavat enemmän opetusteknologian käyttöön kuin välineistön saatavuus
  • Opettajat ovat avainasemassa, joten pitää löytää uusia tapoja parantaa opettajien tvt:n opetuskäyttöä

Tulosten perusteella ja eri maiden edustajien puheenvuoroissa oli myös havaittavissa, että tvt:n häivyttäminen vain yhdeksi opettamisen työkaluksi on aiheuttanut juuri sen, että sen käyttö ei ole lisääntynyt vaan sen arvostus on huonontunut. Niissä maissa, jossa tekniikan käyttö ja erityisesti täydennyskouluttautuminen on jollain tavalla säädellympää ja kenties määrättyä, on tvt:n opetuskäyttö parempaa kuin niissä maissa, joissa se on vapaaehtoisempaa.

Muut mielenkiintoiset teemat seminaarissa keskittyivät mm. siihen, miten teknologiateollisuuden ja koulumaailman kuilua voitaisiin kuroa niin, että kumpikin osapuoli hyötyisi siitä tvt:n opetuskäytön lisääntymisen näkökulmasta. Myös kehittämishankkeiden valtavirtaistamisen haasteita pohdittiin, sekä täydennyskoulutuksen uusista toteuttamismuodoista (mm. lähiopetuksen lisäksi etäopetus, MOOC – massive open online course). Projektilähtöistä lähestymistapaa pidettiin hyvänä ja sitä voisi soveltaa myös täydennyskoulutuksiin.
Kun näitä eurooppalaisesta näkökulmasta esitettyjä haasteita pohtii Suomen näkökulmasta, voi todeta, että paljon on tehty oikein, mutta valitettavasti paljon enemmän olisi silti vielä tehtävä, jotta korkealuokkainen suomalainen opetus ei jää viime vuosituhannen muistoksi. Kun vertaa niihin maihin, jotka ovat onnistuneet paremmin tvt:n käyttöönotossa opetukseen, voi todeta, että meillä kuitenkin on täysin samat mahdollisuudet päästä taas kärkeen. Meillä kuitenkin on erittäin ammattitaitoisia opettajia, mutta se mikä meillä mättää on asenne. Välinpitämätön suhtautuminen tekniikan käyttämiseen opetuksessa ja oppimisessa näkyy yleistäen johdon panostuksissa ja resursoinneissa, opettajien kouluttautumisinnokkuudessa ja tekniikan käytössä, oppilaiden vastahakoisuudessa käyttää vapaa-ajan välinettä oppimiseen ja vanhempien negatiivisessa suhtautumisessa ”jatkuvasti koneella istumiseen”. Yksittäistä syypäätä ei siis ole vaan asian tärkeys pitäisi sisäistää läpi koko yhteiskunnan ja kaikkien tulisi tehdä työtä talkoohengessä. Asia on kuitenkin tärkeä, jotta suomalainen hyvinvointiyhteiskunta säilyisi.

About these ads
This entry was posted in Laitteet ja ohjelmistot (OTE). Bookmark the permalink.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s